Tammikuu lähentelee jo loppuaan, mutta minä teen uudenvuodenlupaukseni vasta nyt. Olen päättänyt että tästä lähtien en tue roskalehtien, paparazzien ja kaiken maailman mediaperseiden toimintaa enää millään tavalla. En aio ostaa yhtäkään lehteä, en edes pyörähtää keltaisen lehdistön sivuilla kävijämääriä nostamassa tai päivitellä yhden ainoan turhan julkkiksen lööpeissä jauhettua elämää enää yhdessäkään kahvipöytäkeskustelussa.
Syy on yksinkertaisesti se, että edellänmainitsemieni tahojen toiminta on täysin omien moraalikäsitysteni vastaista. Ihmisille tulisi suoda oikeus tietynlaiseen intimiteettiin. Näyttelijät ja muusikot ovat julkisuudessa ainoastaan ammattiensa vuoksi. Julkisuusarvoa pitäisi siis olla ainoastaan sillä väylällä joka on tuonut heidät ihmisten tietoisuuteen, ei millään epäoleellisilla seikoilla. Heidän lapsensa, koiranulkoilutusasunsa tai roskiensa sisältö eivät ole asioita joita meidän kaikkien tarvitsee tietää pystyäksemme arvostamaan heidän työtään. Niin kauan kuin ihmiset eivät tekemisillään aiheuta vahinkoa muille, eläimille tai ympäristölle, minulle on aikalailla sama mitä he vapaa-aikanaan
puuhailevat.
On hyvin kyseenalaista tehdä julkisuuden henkilöiden vaikeistakin asioista -kuten avioeroista, alkoholismista, huumeiden käytöstä tai jopa kuolemasta, yleistä viihdettä- jotain, mitä päivitellä kavereiden kanssa. On olemassa asioita joita kenenkään ei pitäisi joutua käsittelemään koko maailman edessä, ne ovat todennäköisesti tarpeeksi ahdistavia muutenkin.
Tunkeilulle ei voi sitäpaitsi esittää mitään naurettavaa uteliaisuutta parempaa syytä. Julkkiksista löytyy paljon heidän itsensä hyväksymää materiaalia. Lehtien kuvausten ja haastatteluiden lisäksi esim. punaisilta matoilta ja tapahtumista räpsittyjä kuvia, TV-haastatteluja yms. löytyy vaikka millä mitalla. Eihän sinustakaan oteta valokuvia kun olet viemässä roskia verkkareissa huonona tukka- ja naamapäivänä. Vihaan muotilehtiä joissa juuri tuollaisia kuvia arvostellaan. Ihan kuin rumat olovaatteet tekisivät kenestäkään piirun vertaa huonompaa ihmistä.
Rakastan julkkiksia jotka tuntuvat suhtautuvan omaan statukseensa jalat maassa -meinigillä. Esim. Cate Blanchettin tai Reese Witherspoonin en ole koskaan nähnyt avautuvan yksityiselämästään, vaan he pitävät työn ja perheen selkeästi erillään. Kammoan erityisesti Eva Longorian kaltaisia julkimoita jotka muistavat jokaisessa haastattelussa mainita ilmeisesti vain superjulkkiksista koostuvan kaveripiirinsä, jauhaa rivikaupalla shoppailuretkistään ja päätyä yksityiskohtaisiin kuvauksiin makuukammariseikkailuistaan. Ketä kiinnostaa? Aika monia, ikävä kyllä. Onneksi en itse kuulu siihen joukkioon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti