Belle

Tiedättekös mikä on aika kornia? Kokeilin ihan huvikseen googlen kuvahakua sanalla 'beautiful'. Yksi hakutuloksista oli tämä kuva. Voisin varmaan kommentoida, mutta en viitsi. En oikeasti jaksa aloittaa avautumista siitä miten inhoan tuota muovista naisihannetta. Kenen silmää se oikeasti miellyttää?

Äsh, paljon kauniimpia ovat ihmiset joilla on ryppyjä, iso nenä, leveä leuka, liian pienet silmät tai liian suuret ihohuokoset. Ihmiset, jotka ovat tyytyväisiä omaan naamansa, oli se sitten miten epätäydellinen hyvänsä. Mua etoo katsella jotain Madonnan kaltaisia botox-naamoja tai Simpsonin siskoksien rukattuja kasvonpiirteitä. Ei kenelläkään ole ihan täydellistä naamaa, eikä sitä ainakaan leikkauksilla saa. Pienempiä kosmeettisia toimenpiteitä ymmärrän kyllä, mutta 70-vuotiaana ei tarvitse enää näyttää 17-vuotiaalta. Jos ihminen kokee tämän velvollisuudekseen, on se todella surullista.

Teini-ikäisenä suurin naamaongelmani oli nenäni, joka tuntui ainakin silloin olevan vain iso muodoton möykky keskellä naamaani. Joskus yläasteen alkuaikoina uskoin ihan oikeasti ettei nainen yksinkertaisesti voi olla minkään näköinen ellei sitten satu omistamaan samanlaista nenää kuin Nicole Kidmanilla. Onneksi olen vähän viisastunut vanhetessani.

Huonoja naamapäiviä tulee silti aina välillä. Onneksi tiedän etten ole ainoa, jonka toisinaan tekisi mieli pillahtaa itkuun aamulla peiliin katsoessaan. Näinä aamuina edes puolentoista tunnin puunaaminen tuo tyydyttävää lopputulosta. Sama ongelma tuntee vaivaavan melkein jokaista tuntemaani naisihmistä. On hassua miten omissa silmissään saattaa toisinaan näyttää elävältä rouva Perunapäältä, vaikka muut eivät huomaa mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Ehkä koko rumapäivä-ilmiö on pelkästään korvien välissä.
Moinen stressaaminen on turhaa ajanhukkaa. Kaunista on olla se mikä on, turhia murehtimatta, ikään, kokoon tai ihonväriin katsomatta. Piirre, jota itse vihaat sydämesi pohjasta, saattaa olla juuri se juttu joka tekee kasvoistasi muiden mielestä viehättävät ja persoonalliset. Loppuun liitän ns. epätäydellisten, mutta ainakin omasta mielestäni uskomattoman kauniiden kauniiden kasvojen paraatin. Kauneus ja täydellisyys eivät todellakaan ole yksi ja sama. Kenen "epätäydellinen" ulkonäkö vetoaa sinuun? Entä onko joku piirre omissa kasvoissasi entinen tai nykyinen kriisitekijä?